Lempihaaste.

Lempihaaste

Oon törmänny joitain blogeja lukiessani lempihaasteeseen, jossa on tarkoitus jatkaa lauseita. Päätin itsekkin tehdä tämän.

Lempiruumiinosa itsessäni on huulet.

Lempivaatteni ovat converset/tennarit ja farkut.

Lempikirjani on, hmm, en kyllä tiedä. Pienempänä olin kova lukemaan, mutta nyt ei ole piiiitkiin aikoihin tullut luettua mitään. Paitsi koulukirjoja.

Lempiautonvärini on musta.

 

Lempikauppani on ruokakaupoista S-market ja Prisma, koska bonukset ja hk-ale, sekä muut S-kaupat :D Ja muista kaupoista, en oikein tiedä, varmaankin H&M. Vaikka H&M.n laatu on mitä on, mutta ihan riittävää mulle ja mun lompakolle.

 

Lempijäätelö on mansikka ja lakristsi. Suklaakin menee.

Lempikatuni on, en tiedä, mulla ei oo lempikatua.

 

Lempikukkani on orchidea.

Lempitreenivaatteni on, mulla on ainoastaan yhdet kunnon treenihousut, ja ne on cubuksesta ostettu, ja ne on just hyvät, tykkään. Lempitreenipaita on varmaankin vaan jotkut ihan perus, hengittävät, topit.

 

Lempimausteeni on sitruunapippuri ja valkosipuli, laitan niitä melkeimpä jokaiseen ruokaan.

 

Lempinäyttelijäni on, ei mulla ole lempinäyttelijää.

 

Lempiblogini on, en voi valita vain yhtä, koska niitä on niin monta hyvää!

Lempikakkuni on äitin tekemä kermatäytekakku. Äiti tekee siitä niin hyvää, nam.

Lempijuhlani on varmaankin joulu, ainakin pienempänä oli. Kotona oli aina joulusin ihana tunnelma. Toinen lempijuhla on synttärit.

Lempikauneustuotteni on Garnierin naaman puhdistusaine.

Lempilenkkimaisemani on metsä, varsinkin kesällä auringon paisteessa ja lintujen laulaessa. Vaikkakin tulee tosi vähän lenkkeiltyy, koiran kanssa tulee ainoastaa käveltyä. Koiran kun on käyttänyt, niin en jaksa lähteä siihen perään vielä itse kunnon lenkille.

Lempielokuvani on, en osaa nimetä yhtä, tykkään niin laajasti kaikenlaisista leffoista.

 

Lempihammastahnani on Pepsodentin hammastahnat, ihan sama mikä, kaikki käy.

Lempiluonteenpiirteeni on aitous, huumorintaju ja luotettavuus.

Lempikulkuvälineeni on auto. Ootan sitä päivää, että itsellä olisi varaa hommata auto, eikä tarvitse bussilla kulkea. Onneksi on ihanat vanhemmat jotka lainaa autoa silloin, kun sitä oikeasti tarvitsee.

Lempisuklaapatukka on Pätkis tai Tupla, vaikeeta valita jompikumpi.

Lempihömppäsarja on Salatut elämät, en tiiä onko se hömppää, mutta siihen se mun kategoriassa kuuluu.

Lempikuvioni on raidat.

 

Lempihedelmäni on viinirypäleet ja appelssiini/mandariini. Tykkäisin omenasta tosi paljon, mutta olen sille allerginen enkä voi raakana syödä.

Lempipuuhasteluni on maata kotona miehen kainalossa tekemättä mitää ja kattoa leffaa.

 

Lempivuodenaikani on kesä. Aurinko, lämmin ilma, linnun laulu ja ranta <3 

 

Lempikoruni on sormukset, en osaa olla ilman niitä. Töissä ei saanut pitää koruja ja joskus unohti laittaa sormukset sormii, kun lähti kouluun, ja sit oli koulussa outo olo ilman niitä.

Lempityylini pukeutumisessa on joku missä on jokin yksityiskohta, johon katse kohdistuu.

Lempijuustoni on kermajuusto.

Lempieläimeni on koira. Meillä on kotona ollut aina koiria, ja en voisi elää ilman koiraa.

Lempilihakseni on miehellä hauis ja naisella pylly. 

 

Lempimusiikkini on kaikenlainen, paitsi "örinä"musiikki. Suomipop, tanssimusiikki, reggae...

Neuvola ja neiti 4vko.

Ei oo hetkee taas tullu kirjotettua tänne, johtuen siitä, että ei olla tehty mitää erikoista. Oltu kotona ja vähän ulkoiltu, ihan meijän perusarkea.

Eilen aamusta, kun oltiin herätty, suunnattiin neuvolaan. Huhhuh mitä vauhtia tyttö kasvaa! Neiti oli eilen tasan 4vko, ja painoa ja pituutta ehtinyt tulla mun mielestä ihan kauheesti.

Mitat eilen: (suluissa syntymämitat)
paino: 4430g (3440g)
pituus: 53,7cm (49,5cm)
pipo: 35cm (37,8cm)

"Sievä ja terhakka vauva. Hyvät heijasteet on. Kasvaa hienosti rintamaidolla."

Oon välillä ollu huolissani, että saako tyttö riittävästi maitoa, mutta ilmeisesti saa riittävästi, kun kerran noin paljon on painoa tullut.

Neuvolan täti oli yllättynyt miten hienosti meijän neiti kannattelee jo päätään. Tyttö ottaa kuulemma hienosti myös kontaktia.

Niin suloset pienet varpaat <3

Ihan älyttömän nopeesti mennyt aika. Vastahan me lähettiin aamulla sairaalaan synnyttämään, ja nyt siitä on jo 4 viikkoa, huomenna tasan kuukausi. Pelottavan nopeesti menee päivät, vaikka päivisin ei tee oikein mitään, on vaan kotona.

Ihanaa kun mieskin on ollut kotona, niin ei ole tarvinnut olla yksin vauvan kanssa, vaan on voinut yhdessä opetella vauva-arkea. Tämän viikon mies on ollut auttamassa pomoaan ja on siellä myös ensi viikon. Siitä seuraavalla viikolla mies aloittaa työt uudessa työpaikassa, ja sitten vietämmekin tytön kanssa päivät yksin. Saas nähä keksiikö jotain tekemistä, että ei tulisi vain oltua kotona neljän seinän sisällä.

Eilen neuvolan jälkeen menin kälyn luokse, en jaksanut tulla kotiin tylsistelemään. En olisi ikinä uskonut, että voisin ystävystyä miehen siskon kanssa sillälailla kun ollaan. Voin soittaa hänelle ja mennä kyläänm, ja juteltavaa löytyy aina, vaikka meillä on vissiinkin reilu 10 vuotta ikäeroa. Hän odottaa jo ihan innoissaan milloin saa meijän neidin ensimmäisen kerran hoitoo. Ihana tietää, että on ainakin yksi paikka minne tytön voi viedä hoitoon jos tarvitsee. Vielä en tosin aijo hetkeen luopua tytöstä :D Niin hyvin meillä on tähän asti mennyt, että en vielä tarvitse esim aikaa akkujen lataamiseen. Saan aamusin kumminkin nukkua pitkään, kun vauvakin nukkuu pitkään. Herää välillä syömään ja jatkaa saman tien unia. Enkä osaisi vielä lähteä yksinäni minnekkään. Tosin se hetki kun haluaa omaa aikaa, tulee ihan varmasti vielä vastaan, tai kun tarvitsemme miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa.

Sulosin sylivauva.

Ainiin kävimme tiistaina tunnuntamassa isyyden ja nyt mies on virallisesti tytön isä, jeij. Vaikkakin se oli ihan pieni asia, ja hoitui nopeasti allekirjoittamalla paperit, niin se merkitsi mulle paljon. En tiedä miksi. Nyt ainakin tiedän, että jos meille jotain kävisi joskus ja tiet erkanisi, niin mies pysyy silti lapsen elämässä, edes jollain lailla.

Meillä ei ole viikonlopuksi mitään ohjelmaa, joten saa nähä tuleeko se vietettyä vaan kotona, vai keksimmekö jotain tekemistä.

Ristiäiset.

Tänään saatiin vihdoin aikaseksi soitettua kirkkoherranvirastoon ja papille. Nyt olisi päivä selvillä, milloin pikkunen saa virallisesti nimen, kesäkuun lopussa.

Mies halusi tietyn papin, koska se on kastanut hänet ja ilmeisesti kaikki hänen sisarukset, ja vissii vielä siskon lapsen tai lapset. Pappi on onneksi vielä virassa ja suostui kastamaan tytön.

Päätettiin pitää ristiäiset miehen paloasemalla, koska
a) ei keksitty muuta paikka mihin kaikki vieraat mahtuu kunnolla,
b) tilat ei maksa mitään,
c) tila on helppo varata eikä tarvitse sitten kyttäillä kelloa, "oho, kello on jo niin paljon, että pitäisi jo lähteä pois", vaan siellä voi olla ihan rauhassa. Voi lämmittää vaikka saunanki jos huvittaa :D

Ollaan aika paljon mietitty, tai minä olen ainakin, keitä kutsutaan ristiäisiin. Miehellä on kuusi sisarusta ja muutamalla heistä on perheet ja lapsia, niistä tulee jo kiva määrä kutsuttavia. Päädyttiin pitämään mahdollisimman pienet ristiäiset, kutustaan ainoastaan lähipiiri. Sisarukset perheineen, vanhemmat ja isovanhemmat, sekä kummit. Toivon mukaan vieraita on maksimissaan 40, tämän hetkisten laskujen mukaan olisi vissiinkin 37 tulossa, huhhuh. Ja mä halusin ihan pienet ristiäiset, kun mulla on pieni suku, mutta tuo noin 40 vierasta kuullostaa mun korvaan tosi isolta määrältä. Varsinkin, kun juuri tuo lähipiiri siinä ainoastaan, täytyy vaan tottua, että toisella on _hivenen_ isompi suku kun mulla.

Onneksi meillä on ihania ihmisiä ympärillä, jotka tahtovat auttaa ristiäisten järjestämisessä. Itse en millään jaksaisi yksinään järjestää niitä, olisi aika homma yksinään leipoa/hankkia kaikki tarjottavat. Miehen äiti tekee ilmeisesti täytekakun, käly voileipäkakkua ja äitini tekee kanssa jotain, varmaankin pullaa. Ja mummonikin ihan varmasti tekisi jotain jos tarvitsee ja pyydetään. Itsekkin tahdon leipoa jotain vähäsen, en vielä vaan oikein tiedä mitä. Oon miettiny, että tekisin keksejä ja ehkä jotain kakkua, joko kuivakakkua tai sitten juustokakkua. Saa nähdä mitä innostun tekemään.

Prinsessan nimi on jo päätettynä, ei tarvitse enään miettiä sitä. Itseasiassa etunimi on ollut jo ihan raskauden alkuajasta asti. Ei sitä oltu lukkoon lyöty, mutta miettittynä, että jos se sattuisi sopimaan tytölle. Toinen nimi ei ollutkaan niin helppo päättää, se on tässä vasta pari päivää sitten lyöty lukkoon. Sukunimestä ollaan käyty miehen kanssa keskusteluita, molemmat tahdottiin tytölle oma sukunimi, mutta siitäkin päästiin yhteisymmärrykseen.

Mun mielestä oli tavallaan kauheeta miettiä toiselle nimeä. Vauva joutuu perjaatteessa koko elämän kantamaan nimeä, joka ollaan annettu hänelle, ellei vaihda nimeä. Entäs jos hän ei tykkääkkään nimestä, tai mitä jos tyttöä kiusataan nimen takia, tai entäs jos tosi moni muukin antaa saman nimen ja sitten tytön luokalla on viisi kaimaa. Varmaan jokainen miettii samoja kysymyksiä miettiessään pirpanalleen nimeä. On vain luotettava nimeen jonka antaa, mun mielestä meijän tyttö näyttää juuri siltä mikä ollaan hänen nimeksi päätetty. Halusin nimestä sellaisen, että toista saman nimistä ei välttämättä tulisi heti joka kadun kulmassa vastaan, mutta en liian erikoista. Mun tuurilla kumminkin moni muukin antaa tänä vuonna saman nimen tyttärelleen, sen näkee sitten myöhemmin onko tytöllä monta kaimaa.

Puolentoista tunnin päästä olisi tarkoitus vielä lähteä hakemaan autoa mun iskältä. Se pääsee töistä silloin, ja tarvitaan huomenna aamusesta autoa, joten on helpompi nyt illalla ottaa auto, niin ei tarvitse huomenna lähteä hakemaan sitä.

Huomenna alkaa lätkän mm-kisat, ja tuli otettua meille mtv total -kanavapaketti, joten tiiän mitä seuraavat päivät telkkarista tulee näkymään aina kun mahdollista :D

Öitä.

Vauva-arkea.

Vauvan synnyttyä on kokonaan jäänyt koneella oleminen. Ei vaan ole jaksanut.

Vauvan kanssa arki on sujunu hyvin, ja jonkinlainen arki on saatu. Vauva nukkuu yöt hyvin, herää kaks-kolme kertaa syömää ja heti jatkaa uniaa. Alku yön vauva nukkuu pinnasängyssä ja ensimmäisen syömiskerran jälkeen hän jää meijän kaa samaa sänkyy nukkumaan. Osittain sen takia, koska on paljon helpompaa kun ei tartte nousta ylös ja siirrellä vauvaa ees taas. Mä tuppaan myös aina nukahtaa siinä samalla, kun vauva syö, joten senkin takia siirtäminen takasin pinnikseen ei oikein onnistu, herään vasta kun vauva itkee uudestaan nälkäänsä :D

Vauva max tunnin vanha.

Ollaan yritetty käyä ainakin kerran päivässä ulkona vauvan kanssa, jos on ollut huono sää, niin silloin ei olla menty. Joinain päivinä ollaan käyty parikin kertaa kävelemässä.

Ensimmäistä kertaa Sisun ja vaunujen kanssa yhdessä ulkona, ja hyvin meni! Vaikka pelkäsin pahinta.

Ensimmäistä kertaa kauppaa menossa mummin (mun äitin) kyydillä.

Vähän meinasi kaupan istuin olla liian iso meijän pikkuselle.

Grillikausi avattu. Nam!

 Viikonloppuna käytiin miehen ja vauvan kummisedän kanssa kummisedän mökillä grillaamassa, koska mulla teki mieli grillimakkaraa ja -pihviä. Tytteli nukku nätisti automatkan ja mökilläkin nukkui siihen asti kunnes me oltiin syöty, sit tuliki kova nälkä. Takasin kotiin päin kun lähdettiin, tuli tytölle uni taas samantien, kun auto lähti liikkeelle.

Sisukin pääsi mukaan mökille. Harmi vaan kun sitä ei voi vapaana pitää.

Lauantaina äiti pyys meitä mökille sen seuraksi, ja päätin lähteä vauvan ja Sisun kanssa. Mies ei tahtonut lähteä mukaan. Oli kyllä kiva olla pari päivää siellä, vaikka alkuun mietitytti, että millastahan siellä on pienen vauvan kanssa.

Käytii saunomassakain mökillä, tyttö tykkäsi.

Mun pieni kikkarapää <3

Porukoitten koira vahti vauvaa.

Lopussa vielä satunnaisia kuvia murusta.

Ensimmäinen hymykuva kullasta.

Masu täynnä on hyvä nukkua.

Päikkäriaika.