5kk neuvola

Meillä oli tänää neuvola ja etukäteen mua hivenen jännitti neuvola. Meijän muuttaessa vaihtui neuvolatäti ja mulla ei ollut mitään hajua millanen uusi täti tulisi olemaan. Helpotukseksi neukkutäti oli ihan mukava, ja näin yhen kerran jälkeen voisin sanoa, että jopa mukavampi kuin edellinen.

Neidillä kaikki oli ihan suht kunnossa ainut, että paino vähän huolettaa. Mutta tuskin paino liian matala on, kun ei olla vielä jouduttu painon tarkkailuun.

Ihana herätä ilopillerin vierestä!

Rokotukset meni paljon paremmin kuin viimeksi. Pienet itkut Eevi itki, mutta itku loppui heti, kun pääsi äitin halaukseen. Ei tarvittu edes tissiä lohdukkeeksi. Rokotuksista meille ei ole aiemmin tullut mitään sivuvaikutuksia, joten toivon, että nytkin selviämme ilman lämmön nousua sunmuuta.

Mitat näytti seuraavaa,
paino: 6685g (4kk 6615g)
pituus: 64,6cm (42,4cm)
py: 42,4cm (41,5cm)

"Suloinen, hymyilevä tyttö. Kehitys etenee hienosti.

Kasvussa painoa hieman nukemmin tullut.

Rokotettu."

Eeville oli tosiaan tullut aika niukasti painoa, vaan 70g, ja neuvolatäti mietti hetken, pitäiskö pikku neiti ottaa parin viikon päästä punnintaan, mutta hän tuli siihen tulokseen, että ootetaan vielä kuukausi. Jos ensikuussa ei ole tullut riittävästi painoa niin sit mietitää mitä tehää. Neukkutäti mietti, että jos Eevi vaan sattuu kuluttamaan kaiken ruuan, koska neiti touhuaa kokoajan lattialla eikä viihdy yhtään paikallaan. Lattialle kun laittaa selälleen, niin heti pikku prinsessa kääntyy mahalleen ja rupee ryömimään ja pyörimään.

Nyt sitten totutellaan kunnolla ensin puuroon, ja sen jälkeen ruetaan syömään lihaa, jos siitä sitten lähtisi Eevin paino kunnolla nousuun.

Isojen lasten istuin, ja kuulumisia

Niinkuin mainitsin, löysin Huuto.netistä Eeville ratasosaan kankaat. Ja kankaat oli juuri sellaiset, kun olin aatellut. Eevi viihtyy nykyään rattaissa paljo paremmin kuin koppaosassa. Isotyttö!

Herran jestas meijän pikkunen vauva on ensi viikolla jo 5kk!

Viime viikolla käytiin Kärkkäisellä Viivin kanssa kiertelemässä ja mukaan tarttui pikku juttuja. Eevi on pikku hiljaa ruennut kiinnostumaan tuteista, joten piti ostaa muutama tutti lisää, jotta tutti löytyy silloin, kun sitä tarvitsee.

Oon pitkää miettiny, millassen tsydeemin tahon meijän avaimille. Meillä on avaimet aina ties missä ja sit kun ollaan johonkin lähössä, etitään avaimia kissojen ja koirien kanssa. Nyt löysin meille sopivan avaintelineen, ja enään ei etitä avaimia. Kuhan vaan mieskin laittaisi aina avaimet siihen niin ei olisi avaimet hukassa.

Ah syksy ja kynttilät! Nyt kun syksy on tullut niin mikä on ihanampaa kuin poltella kynttilöitä. Tuoksu kynttilät on ihania, kunhan niitä ei laita liikaa kerralla palamaan. Jos laittaa kerralla liikaa tuoksuvia kynttilöitä, niin ei mene kauaa että mulla on migreeni.

 Pitäähän mullaki olla oma ohjain ja peli, jotta mäki saan pelata joskus!

 Onko ihanampaa näkyä, näistä kahesta tulee kyl viel semmonen pari et huhhuh. Pystyn kuvitella  päässäni kuinka parin vuoden päästä Eevi ja Sisu juoksee meijän kämppää ympäri ja matot on rullalla.

 Voi eiiiii, kohta se lähtee jo konnttaamaan. Toivottavasti viel menis tovi ennenkun neiti tajuaa kuinka kontataan. Konttausasentoa kyllä haetaan monesti päivässä.

 Kummitätin kanssa käytiin kaupungilla kiertelemässä. Eeville mukaan tarttui pari bodyä ja yökkärit. Ittelleni ostin kanssa pitkästä aikaa jotain, tennarit. Vanhat tennarit rupee olee jo siinä kunnossa, että oli aika saaha uuet. Naisella kun ei koskaan ole liikaa kenkiä ;) Mieskin sai jotain, kun ostin hänelle syystakin.

Ansun sylissä Eevi tykkäsi olla, eikä tällä kertaa vierastanut ollenkaan. Nyt vaan

Tänää aamupäivällä olin reipas ja siivosin keittiön lattiasta kattoon, pesin lattiankin. Viikkailin pyykkejäkin ja laitoin kuivumaan märkiä. Kävin Eevin vaatekaapin läpi ja kaikki pienet siirsin sieltä pois ja lajittelin sopivan kokoiset vaatteet sinne. Siivosin muutenkin Eevin huoneen ja laitoin vieras sänkyyn lakanat valmiiksi, sitten kun joku sattuu tulemaan yöksi, on lakanat jo valmiina. Imuroin myös loppu kämpän.

Käytiin Timon ja Eevin kummisedän, Juhon, kanssa kaupoilla ja vietiin Eevi tätille hoitoon. Tän päivän suunnitelmissa oli, jos pääsisin piiiiitkästä aikaa kattomaan Lahen yöelämää ja baarii. Tosin kävin muutamasti baarissa raskausaikana, kun olin kuskina. Mutta mukava saaha vähän rentoutua!  Käly on kyllä ihana, kun välillä kysyy, että menisikö Eevi heille hoitoo. Ite en osaisi kysyä, että ottaisiko hän Eevin kylään.

Rocky road

Mulla teki yksi päivä mieli jotain hyvää, mutta itte tehtyä. Mietin pitkään, että mitä tekisin. Jotain mitä en ole ennen tehnyt. Jotain helppoa. Jotain nopeaa. Ja joitan makeaa. Yhtäkkiä muistin netissä nähneeni rocky road -herkkua, jota mun on pitänyt pitkään tehä. Selailin netistä ohjeita ja muutaman ohjeen katottua tiesin mitä laitan siihen.

Herkun ideana on sulattaa suklaata ja sekoittaa sekaan mitä vaan keksii ja laittaa jääkaappiin kovettumaan. Itte laitoin levyn maitosuklaata ja levyn tummasuklaata. Sulatin suklaat hellalla kiehuvan veden päällä. Suklaan sekaan laitoin valkosuklaan paloja, vaahtokarkkeja, lakun palasia ja keksin paloja. Kaadoin seoksen vuokaan ja laitoin herkun jähmettymään jääkaappiin.

Ei mennyt kauaakaan, kun suklaa oli jähmettynyt ja pääsin leikkaamaan suklaasta sopivia paljoja ja maistamaan. 

Ja nam, että oli hyvää. Ja niiiiin makeaa. Vaikka olen perso makealle, niin tätä herkkua en pystynyt syömään kuin pari palaa. Ensi kerralla aattelin kokeilla pelkällä vaahtokarkilla.

Suklaan sekaan voi siis laittaa mitä ikinä tahtoo, esim pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, karkkeja.

Mökillä

Lähettiin äitin, Eevin ja koirien kanssa päiväksi mökille rentoutumaan. Grillattiin, saunottiin ja vietettiin äiti-tytäraikaa.

Pienempänä vietettiin perheen kanssa kaikki kesät mökillä ja silloin en tykännyt mökkeilystä. Olisin halunnut olla kesän kotona ja viettää aikaa kavereiden kanssa, mutta mökille oli lähettävä, koska vanhemmat käski. Nykyään näin vähän vanhempana osaan arvostaa mökkeilyä ja ymmärrän minkä takia vanhempani ovat mökillä ainakun mahollista. Tosin koko kesää tuskin jaksaisin olla siellä, mutta silloin tällöin on mukava mennä muutamaksi päiväksi.

Terassilla tuli hyvin uni raikkaassa ulkoilmassa.

 Vanhempieni koira tykkäsi vahtia Eeviä. Arska ihan yllätti siinä kuinka paljon hän Eeviä vahti. Ainakun oli mahollista, Arska meni mahollisimman lähelle Eeviä.

 Eevin kanssa maattiin sohvalla ja koirien oli pakko tulla viereen kattomaan, kun tiellä meni auto. Koirat oottivat mun isää mökille.

Vaikka mökillä oli mukavaa, niin oli se kiva tulla takaisin kotiin. Juoksevan veden luo, sekä muitten mukavuuksien. Ja tietenki meijän miehen luo.


Jee pakko viel loppuu hehkuttaa, vaikka ei asiaan kuulukkaan. Meillä meni vesivahingossa vaunujen istuinosan pehmusteet homeeseen, ja vihdoin löysin netistä niihin pehmusteet. Nyt ne oottaa postissa hakemista, ja huomenna nähään, että sopiihan ne meijän rattaisiin. Eevi pääsee vihdoinkin isojen vauvojen istuimeen ja pääsee puoli-istuvaan asentoon, jos sit neiti viihtyisi vähän paremmin rattaissa.

Kuvakuulumisia

Ompas vierähtänyt tovi, kun on tullut viimeksi kirjoiteltua. Ei olla mitään erikoista puuhailtu.

Sulonen tytteli juhlatamineissa, kopassa ei ollut kivaa.

Käytiin Eevin serkkupojan ristiäisissä ja ristiäisten jälkeen Eevi meni tätillensä yökylään. Me vanhemmat rentouduttiin Eevin ollessa hoidossa kotona iltaa viettäen. Yllätys yllätys Eevin setä ja kummisetä liittyivät meijän seuraan ja kulutettiin aikaa saunomalla ja aliasta pelaamalla.

 Makean himoon sain Viiviltä kuppimikrokakun (tai mikä onkaan) ohjeen, ja oli hyvää ja helppo tehdä.

 Käytiin Ansun kanssa kahvittelemassa. Eevi tykkäsi kovasti muovipussista, koska se rapisi, sitä oli kiva hypistellä ja sitä tutkiessa viihtyi neiti reissun ajan hyvin vaunuissa.

Sisun lelut ovat kiinnostavampia kuin omat.

Koiraa ulkoiluttamassa.

 Ja meillä löydettiin vihdoin varpaat! Niitä on kiva tuijotella ja yrittää saaha niistä kiinni. Ihan vielä ei kumminkaan varpaat mene suuhun, mutta siihen ei varmaan kauaa mene kunnes varpaat on kokoajan suussa.

Isille selkä hierontaa.

Elämäni ensimmäiset villasukat pyöröpuikoilla ja kaksi kerrallaan. Sukat tehtiin varpaista varteen. Innostuin tästä tavasta tehdä sukkia! Ei tarvitse laskea kerroksia, molemmista sukista tulee automaattisesti samankokoiset. Ja mulla tuppaa olee se, että teen yhen sukan ja toinen jää tekemättä, kun en jaksa tehä toista samanlaista, näin tulee tehtyä samalla vaivalla parit, eikä kerry parittomia sukkia nurkkiin.

Meillä on ruettu syömään tuttia, eihän siihen mennyt kuin reilu 4kk.

Tää päivä alkoi migreenillä. Aamulla herätessä päätä särki, joten iltapäivään asti maattiin vaan sängyssä. Eevi leikki lelulla ja tutilla ja mamma yritti saaha levättyä.

Meillä on jotenkin ihan liian rauhallista kotona, tämä johtuu siitä, että äitini otti eilen Sisun mukaan mökille. Siellä koiruli saa purettua energiaansa ja saa leikkiä porukoitten koiran kanssa. Sisu tulee vasta lauantaina kotiin, toivottavasti väsyneenä, haha!