Mies halusi tietyn papin, koska se on kastanut hänet ja ilmeisesti kaikki hänen sisarukset, ja vissii vielä siskon lapsen tai lapset. Pappi on onneksi vielä virassa ja suostui kastamaan tytön.
Päätettiin pitää ristiäiset miehen paloasemalla, koska
a) ei keksitty muuta paikka mihin kaikki vieraat mahtuu kunnolla,
b) tilat ei maksa mitään,
c) tila on helppo varata eikä tarvitse sitten kyttäillä kelloa, "oho, kello on jo niin paljon, että pitäisi jo lähteä pois", vaan siellä voi olla ihan rauhassa. Voi lämmittää vaikka saunanki jos huvittaa :D
Ollaan aika paljon mietitty, tai minä olen ainakin, keitä kutsutaan ristiäisiin. Miehellä on kuusi sisarusta ja muutamalla heistä on perheet ja lapsia, niistä tulee jo kiva määrä kutsuttavia. Päädyttiin pitämään mahdollisimman pienet ristiäiset, kutustaan ainoastaan lähipiiri. Sisarukset perheineen, vanhemmat ja isovanhemmat, sekä kummit. Toivon mukaan vieraita on maksimissaan 40, tämän hetkisten laskujen mukaan olisi vissiinkin 37 tulossa, huhhuh. Ja mä halusin ihan pienet ristiäiset, kun mulla on pieni suku, mutta tuo noin 40 vierasta kuullostaa mun korvaan tosi isolta määrältä. Varsinkin, kun juuri tuo lähipiiri siinä ainoastaan, täytyy vaan tottua, että toisella on _hivenen_ isompi suku kun mulla.
Onneksi meillä on ihania ihmisiä ympärillä, jotka tahtovat auttaa ristiäisten järjestämisessä. Itse en millään jaksaisi yksinään järjestää niitä, olisi aika homma yksinään leipoa/hankkia kaikki tarjottavat. Miehen äiti tekee ilmeisesti täytekakun, käly voileipäkakkua ja äitini tekee kanssa jotain, varmaankin pullaa. Ja mummonikin ihan varmasti tekisi jotain jos tarvitsee ja pyydetään. Itsekkin tahdon leipoa jotain vähäsen, en vielä vaan oikein tiedä mitä. Oon miettiny, että tekisin keksejä ja ehkä jotain kakkua, joko kuivakakkua tai sitten juustokakkua. Saa nähdä mitä innostun tekemään.
Prinsessan nimi on jo päätettynä, ei tarvitse enään miettiä sitä. Itseasiassa etunimi on ollut jo ihan raskauden alkuajasta asti. Ei sitä oltu lukkoon lyöty, mutta miettittynä, että jos se sattuisi sopimaan tytölle. Toinen nimi ei ollutkaan niin helppo päättää, se on tässä vasta pari päivää sitten lyöty lukkoon. Sukunimestä ollaan käyty miehen kanssa keskusteluita, molemmat tahdottiin tytölle oma sukunimi, mutta siitäkin päästiin yhteisymmärrykseen.
Mun mielestä oli tavallaan kauheeta miettiä toiselle nimeä. Vauva joutuu perjaatteessa koko elämän kantamaan nimeä, joka ollaan annettu hänelle, ellei vaihda nimeä. Entäs jos hän ei tykkääkkään nimestä, tai mitä jos tyttöä kiusataan nimen takia, tai entäs jos tosi moni muukin antaa saman nimen ja sitten tytön luokalla on viisi kaimaa. Varmaan jokainen miettii samoja kysymyksiä miettiessään pirpanalleen nimeä. On vain luotettava nimeen jonka antaa, mun mielestä meijän tyttö näyttää juuri siltä mikä ollaan hänen nimeksi päätetty. Halusin nimestä sellaisen, että toista saman nimistä ei välttämättä tulisi heti joka kadun kulmassa vastaan, mutta en liian erikoista. Mun tuurilla kumminkin moni muukin antaa tänä vuonna saman nimen tyttärelleen, sen näkee sitten myöhemmin onko tytöllä monta kaimaa.
Puolentoista tunnin päästä olisi tarkoitus vielä lähteä hakemaan autoa mun iskältä. Se pääsee töistä silloin, ja tarvitaan huomenna aamusesta autoa, joten on helpompi nyt illalla ottaa auto, niin ei tarvitse huomenna lähteä hakemaan sitä.
Huomenna alkaa lätkän mm-kisat, ja tuli otettua meille mtv total -kanavapaketti, joten tiiän mitä seuraavat päivät telkkarista tulee näkymään aina kun mahdollista :D
Öitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!