Lomailua

Terve, pitkästä aikaa.

Jotenkin ei ole ollut ollenkaan kirjoitus -fiilis pitkään aikaan. Monesti olen kylläkin aloittanut kirjoittamisen, mutta sitten se on jäänyt kesken, ja ollut tallennettuna luonnoksiin vaikka kuin kauan. Oon ajatellut, että tuun joku päivä kirjoittamaan teksin loppuun, mutta toisin on käynyt, en ole saanut aikaseksi kirjoittaa loppuun. Osittain kirjoittamattomus on johtunut siitä, että en saa kuvia lisättyä, koska en pääse omalle koneelleni ja kaikki kuvat tallentuu puhelimesta automaattisesti sinne. Voisin tietenkin siirtää kuvia miehen koneelle, jotta saisin kuvat lisättyä tänne, mutta en viitti hänen koneelle laittaa kuvia kun pitää kumminkin poistaa ne sitten, kun saan oman koneen takasin käyttööni. Selityksiäselityksiä, oon vaa ollut laiska ja väsynyt.

Mutta nyt yritän tulla tänne kirjoittelemaan, haluan purkaa ajatuksiani jonnekkin. Mikä olisikaan parempi paikka kirjotella mietteitä ylös, kun oma blogi. Täältä löydän kirjotukseni myöhemmin, ja voin lueskella niitä.

Mitä mulle kuuluu?


Mulle kuuluu hyvää. Työt mulla loppu viime kuun alussa, ja on kieltämättä ihanaa kun ei tartte mennä enään töihin. Ainakaan hetkeen. Viimeset työvuorot rupes olee hieman jo tuskasia, piti seistä kuus tuntia. Ja normaalit työjutut rupes olemaan hankalia. Tuntu, että mun voimat on hävinnyt jonnekki ja pelkän bioroskiksen vieminen roskiin oli kamppailua, että kaatuuko ne roskat maahan vai roskikseen. Mun alaselkä oli tosi kipeä aina työvuoron loputtua, jaloista puhumattakaan ja turvotuksesta. Työvuorossa supisteli aina, kun piti jotain nostella, kyykkiä tai kumarrella.

Tänään mulla alko virallisesti koulusta äitiysloma, ja on ihanaa kun ei tartte stressata enään mitään. Koulujutut olisi voinut suorittaa vähän paremmin, mutta ei sille enään voi mitään. Sitten joskus, kun menen takaisin kouluun niin käyn sen kyllä kunnialla loppuun ja panostan oikeasti niihin koulujuttuihin, enkä tee vaa hutasemalla viimetipassa. Nyt voi ottaa ihan rennosti ja odotella pienokaisen syntymistä. Voi kun se tulisi jo, en malta odottaa.

Vauvaa varten kaikki hankinnat taitaa olla suoritettu, ainakaa mulle ei tuu enää mielee mitään mitä puuttuisi, paitsi hiusharja, mutta nappaan sen matkaan sitten, kun lähden kauppaan ja se sattuu osumaan kohdalle, sillä ei ole niin kiire. Seuraavalla kauppareissulla otan ostoskärryihin vielä matkaan paketin vaippoja ja pari tölkkiä korviketta kaappiin varalle.

Nyt tässä lähipäivinä pitäisi aloittaa vauvan vaatteiden pesurumba. Yhden koneellisen olen jo pessyt, mutta vielä riittäisi pestävää muutama koneellinen. Vaatteita on kertyny meille aika hyvä määrä. Mitään ei mun mielestä puutu, paitsi ehkä jotain "ulkovaatteita", fleecehaalari tai joku muu. Mutta sen ehtii hommaamaan sitten kun vauva on syntynyt ja näkee, että tarviiko se sitä. Yksi ohut haalari sille on jo, ja ilman kumminkin lämpenee pikkuhiljaa.

Ajattelin laittaa tähän loppuun vielä vähän kuvia, mutta täytyy näköjään tehdä uusi postaus kunhan mies tulee kotiin. En saa kuvia tähän sen koneelle siirrettyä, en ymmärrä minkä takia tää kone ei tunnista mun puhelinta. Jos mies sais vaikka tän toimimaan, tää kone on varmaan kohta hajoomassa.

-Sansu