Kun ei kotityöt kiinnosta

Jokaisella on varmaan välillä sellanen fiilis, että ei vaan jaksa tehdä kotitöitä vaikka pitäisi. Ja sellanen fiilis, että ei vaan jaksa olla kotona. Mulla oli tänään just sellanen olo. Pyykkiä olisi pitänyt pestä, tavaroita järjestellä paikalleen, imuroida ja Eevin huone järjestellä uudestaan, mutta ei, mua ei vaan kiinnostanut tehdä niitä. Tuli myös sellanen olo, että on pakko päästä kotoa hetkeksi pois. Ajatus oli lähteä lenkille neidin kanssa, mutta säätä katsoessa ei tehnyt mieli mennä kastelemaan itseään ja vaunuja vesisateeseen ja liukastelemaan tuonne loskan ja jään sekaan.

Päätin lähteä käymään kaupassa, mutta mitäs kaupasta? Keksin, että tahdon tehdä jotain kevyttä iltapalaa, jotai mitä en ole ennen tehnyt. Timokin on töissä, joten voin tehdä ihan mitä itse haluan (tosin niin kyllä melkein aina saan tehdä, miehelle on ihan melkein ihan sama mitä syödään kunhan on jotain syötävää). Joten ei muutakun likalle ruoka nassuu ja ulos bussia oottamaan. Bussia ootellessa mietin, että mitä tekisin.

Kaupasta lähti matkaan seuraavaa:

Kotiin päästyämme rupesin samoin tein tekemään ruokaa. Mulla oli pikku apulainen joka olisi tahtonut käteensä ja suuhunsa ihan kaiken mikä oli pöydällä.

Ruuan muhiessa liedellä mentiin kattomaan Salkkarit ja neiti puuhaili jotain ihan omaa. Huomaa hyvin miten neiti kehittyy ja oppii kokoajan uutta. Nykyään likalla on ihan omat leikit joita jaksaa leikkiä vaikka kuinka pitkään yksinään.

Tein siis ensimmäistä kertaa tomaattikeittoa, ja oli kyllä aika suun mukasta. Aion tehdä toistekkin! Tomaattikeiton seuraksi ostin myös patonkia, mutta en jaksanut paistaa sitä.

Ensi kerralla, kun teen keittoa niin aion kaltata tomaatit. Oli hieman häiritsevää, kun muuten sileän keiton seasta tuli välillä tomaatin kuoren palasia. Keiton maustoin mustapippurilla ja ripauksella sokeria.

Huominen päivä meneekin varmaan aika pitkälti kotitöiden parissa.

Pakko vielä loppuun hehkuttaa! Meijän likka otti tänään ensimmäiset askeleet ilman tukea! Kohta meillä mennään siis kovaa vauhtia, tai kyllä nyt jo vauhti on kova, mutta viellä kovempaa, hui.