26.1.2015

Käsitöitä

En muista minkä ikäinen olin, kun sain ensimmäistä kertaa puikot ja virkkuukoukun käteen, mutta kovin vanha en vielä ollut. Mun mummu ja muori on opettanut mulle neulomisen ja vikkaamisen perusteet, muistaakseni äitikin on neuvonut mua jonkin verran.

Oon aina tykännyt neuloa, mutta mulla meinaa joka ikinen kerta olla se, että en saa töitäni loppuun. Joko innostus loppuu ja en jaksa tehdä oikean käden lapasta, taikka sitten saan uuden idean päähän jota on pakko pääsät heti toteuttamaan.

Mutta tällä kertaa sain töitä tehtyä loppuun asti. Timo tarvitsi lapasia, joten sain parissa päivässä valmiiksi sille ne. Nyt ei enään palele herran sormet. Toiveena oli tummat ja varteen valkoista raitaa, ja tällässet niistä tuli.
 Löysin mun kätköistä lapasparin joista puuttui peukalot. Onneksi löytyi vielä vähäsen ruskeata lankaa ja sain peukut tehtyä. Nyt on mullakin uuden tumput.
Tein Eeville ja mulle myös kaulahuivit. Eeville värikästä ja mulle ruskeaa. Nyt ei palele kaulat pakkasessa.
Lankana käytän yleensä aina Novitan 7 veikkaa. Joskus teen muistakin langoista, kuten nyt meijän huivit. Eevin on Novitan Tivoli lankaa ja mun huivi on Novitan Lehdosta tehty.

Mulla on enään kaksi työtä kesken. Ensimmäinen on torkku peitto, mun ensimmäinen isompi virkattu työ. Alotin sen tekemisen joskus silloin, kun odotin pikku tyttöä ja en ole vieläkään saanut valmiiksi. Siinä tuli ensimmäisenä ongelmana vastaan se, että tein jostain mummulta saadusta vanhasta langasta, ja tietenkään saman paksuista ja väristä lankaa ei löydy enään ja en saa isoäidin neliöitä tehtyä riittävästi. Joten nyt sit pitäisi keksiä jotain kivaa kuvioa virkattavaksi reunoihin, jotta saisin peittoon hieman leveyttä ja vihdoin valmiiksi.

Ja toinen on virkattu pehmolelu neidille, kirahvi. Kirahvilta puuttuu jalat tekemättä, ja työ tyssäsi siihen, että virkkaaminen ei ottanut onnistuakseen. Sain yhden jalan tehtyä ja toisesta ei meinannut millään tulla samanlaista, joten laitoin työn odottamaan. Jos vaikka ensi kerralla onnistuisi ja kirahvi saisi samanlaiset jalat.

Seuraavaksi pitäisi keksiä mitähän sitä tekisi. Kova innostus olisi, mutta en tiiä mitä tekisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!