Viikko kaksin

Kotona on ollut koko viikon aivan hiljaista, liiankin hiljaista. On ollut tosi outoa olla kotona. Oon niin tottunut, että pikku neiti on kokoajan jaloissa pyörimässä. En koskaan käy missään ilman lasta. Tällä viikolla on ollut toisin. Tyttö ei ole ollut kotona ja jopa "jouduin" lähteä kaupunkiinkin ilman Eeviä. Mutta kieltämättä oli ihan kiva kierrellä kaupungissa ilman Eeviä pitkästä aikaa ja rupatella Ansun kanssa ihan rauhassa.

Kaivoin neidin tuolin olkkariin, ja koskaan Eevi ei ole pysynyt paikallaan kuin tuona iltana. Neiti ei malttanut nousta tuolista pois, siinä istuskeli tyytyväisenä ja leikki.

Eevi lähti maanantaina tädin luokse kyläilemään ja tänään neiti palasi kotiin päivällä yhden aikaan. Mulla oli tiistaina töitä, joten piti saada Eevi hoitoon. Ja eiliselle oli menoa, jolloin käly oli luvannut ottaa tytöt luoksensa. Käly kumminkin päätti, että pitää neidin maanantaista suoraan lauantaihin ja antaa meille aikaa kaksin. Ja mikäs siinä, tiesin että Eevi kyllä viihtyy serkku poikien seurassa.

Ollaan siis saatu Timon kanssa kunnolla kahden keskistä aikaa, ja se tuli kyllä tarpeeseen. Viime aikoina molemmilla on ollut hermot hieman kireällä, joten yhteinen aika on ollut nyt kyllä tosi hyvä juttu. Ollaan saatu ihan rauhassa vaan olla, nukkua pitkään, syödä rauhassa ja jutella.

Tiistaina lähdettiin mun työvuoron jälkeen syömään ja leffaan. Pitkästä aikaa käytiin Raxissa syömässä ja petyttiin molemmat, ei mennä toisten. Pitsat oli aivan säälittäviä, niissä ei ollut täytettä paljon ollenkaan eikä ne maistunut miltään. Muutenkin valikoima oli tosi suppea. Jälkiruokaakin myyjä suositteli, mutta ei sekään ollut mikää kovin kummonen, pehmiskään ei maistunut siltä, miltä se on joskus maistunut.

En edes muista milloin oon viimeksi käynyt elokuvissa. Timon kanssa oon käynyt kerran ja siitäkin on aikaa lähemmäs viis vuotta. Käytiin kattoo luokkakokous. Leffa kertoo siitä, kuinka kolme kaverusta lähtee lukion luokkakokoukseen. Ja kuinka yllättävää, heille tapahtuu reissun aikana yhtä jos toista. Elokuvan päänäyttelijät ovat mun mielestä nappi valinta. Kaikki varmasti tietävät Sami Hedbergin ja Jaajo Linnonmaan, Aku Hirviniemestä puhumattakaan.

Elokuva oli mun mielestä ihan ok. Mikä on pääasia, leffasa sai nauraa. Yllätyin kuinka paljon tiistai iltana oli ihmisä elokuvissa, sali on muutamaa vapaata paikkaa lukuunottamatta täynnä.

Torstaina näin Ansua ja kierreltiin kaupungissa pari tuntia. Ostin itselleni uudet farkut, topin ja paidan, rannekellonkin löysin alennuksesta. Illalla tehtiin Timon kanssa pitkästä aikaa tortilloja. Ja iltapalaksi söin nachoja cheddarkastikkeella ja salsalla.

Eilen mulla oli työkavereiden kanssa virkistäytymisilta. Käytiin Amarillossa syömässä ja sen jälkeen hohtokeilaamaan josta työkaverille istumaan hetkeksi. Työkaverilta suunnattiin baariin. Olin pitkästä aikaa baarissa ja no, eipä tarvi hetkeen mennä. Ensinnäkin musta on tullut niin pihi, että en raaski ostaa mitään baarista, ennemmin ostan kaupasta ja istun kaveriporukalla iltaa kotona. Ja toiseksi kyydit voi olla hankala järjestää ja taksi maksaa ihan järjettömän paljon yöllä kotiin. Eilen onneksi kaveri suostui lähtemään kuskiksi. Baarissa jaksoin olla reilu parisen tuntia, jonka jälkeen iski nälkä ja väsy.

Tänään ollaan vaan oltu, ei olla jaksettu puuhailla mitään ihmeellistä. Eevi on kovasti tullut halailemaan ja sen kanssa on tullut leikittyä.

Yksi päivä tuli Sisua kammattua ja voi luoja kuinka siitä lähti karvaa. Huomaa, että on kevät tulossa. Pitää tässä lähipäivinä kammata koira uudestaa, sen verran siitä sitä karvaa lähti ja taas meinaa olla pohjavilla takkunen.