Viime päivinä...

...ollaan mahollisimman paljon rannalla. Ilma on ollut niin kuuma, että pakko on ollut päästä pois kotoa, vaikkakin meillä on ilmastointi, mutta silti on ollut tuskaa. Rannalla on käynyt joka kerta pieni tuulen vire ja järvessä pulahtaminen on kanssa viilentäny, eli siis rannassa ei ole ollut tuskastuttavan kuuma.

Eevikin on nauttinut olla rannalla. Uni on maittanut hyvin pienessä hälinässä. Ja herättyään on ollut kiva leikkiä leluilla. Mulla on joka kerta ollut sateenvarjo mukana, jolla oon saanu tehtyä Eeville varjoa, jos puita ei ole ollut varjona.
 

Kengät rupesi hertään,  niin oli pakko kävellä paljain jaloin,

Sisulla on ollut tosi kuuma näillä keleillä, koska sillä on tajuttoman paksu turkki. Oon monena päivänä kammannut Sisua, jotta sen pohjavilla irtoaisi. Päivisin oon laittanut Sisun päälle kylmällä vedellä kasteltun tpaidan, joka on viilentänyt koiraa. Huomenna aattelin pestä Sisun, jos sillä lailla saisi pohjavillaa irtoamaan lisää ja saisi kammattua sitä pois, jotta Sisulle tulisi vähän viileämpi olo.

Meillä on nyt opittu kääntymään myös lattialla mahalleen. Aiemmin Eevi on kääntynyt ainoastaan pehmeällä alustalla kuten sohvalla tai sängyllä. Nopeata vauhtia pikku neiti kehittyy. Aika kuluu niin nopeasti, että kohta varmaan havahdun siihen, että neiti rupee konttaamaan ja siitä hetken päästä kävelemään, hehheh.

Eilen lähettiin Eevin kanssa iltapäivällä Lahteen moikkaamaan mun vanhoja lukio kavereita. Oli ihanaa nähä pitkästä aikaa neitosia, vaikkakin toinen kävi viime viikolla meillä kylässä, mutta silti näkemisestä oli kulunut pitkästi aikaa.

Eevi ei suostunut menomatkalla olemaan vaunuissa, vaan piti päästä syliin katselemaan maisemia. Neiti ei meinaa enään millään viihtyä vaunuissa, aina pitäisi päästä syliin, jotta näkisi ympärille.

Pakko rueta miettimään, että mitä tehdään noiden vaunujen kanssa. Hommataanko istuin osaan pehmusteet, kunhan saadaan vakuutusyhtiöstä korvauksia, vai ostetaanko ihan uudet (käytetyt) rattaat. Mä haluaisin ostaa uudet, koska haluaisin pienemmät ja kevyemmät työnnettävät, mutta en oikein tiiä mitä mieltä Timo asiasta on. Yritin kysellä häneltä mitä tehdään, niin hänelle ja muillekki miehille tyypilliseen tapaan Timo oli vaan, että "en tiiä, ihan sama".

Kaupungista tulo matkalla Eevi oli sen verran väsynyt, että jaksoi olla vaunuissa ja leikkiä leluilla. Molemmille käsille piti olla omat lelut joita heilutella :D
 

Riittäisi jo nämä helteet ! 10 astetta voisi lämpö mun puolesta laskea.

Tämä päivä on mennyt ihan vaan kotona ollessa, mun piti siivota, mutta ei tässä kuumudessa jaksa. Pyykkejä kuivumaa laittaessa rupesi jo hiki noisemaan, niin kauheasti ei innostanut rueta imuroimaan tai mitään muuta.

Timolla oli tää päivä vapaata, ja on vielä huominen ja ylihuominenkin, ja vietittii päivää makaamalla pitkään sängyssä. Ihan kun en tekisi sitä normaalistikkin Eevin kanssa, haha. Onko mitään sulosempaa näkyä, kun isä ja tytär!

Joskus kun Eevi rupeaa itkemään, hän ei millään meinaa rauhottua kun mä yritän häntä rauhottaa. Mutta Timon ei yleensä tarvitse muuta tehdä, kuin ottaa tyttö syliin, niin itku loppuu ja neiti rupee hymyilemään. Meijän tytöstä taitaa tulla isin tyttö.

Päivällä meillä kävi Eevin kummitäti Viivi poitsusa kanssa kylässä, ja oli ihana nähä heitä pitkästä aikaa! Ollaan Viivin kanssa tutustuttu Timon kautta. Pari kertaa nähtiin ennen Eevin syntymää Viivin kanssa, mutta paremmin tutustuttiin kun oltiin samaa aikaa synnärillä. Oltiin vitsailtu kuinka varmaan ollaan sattumalta samaa aikaa synnyttämässä, ja niinhän siinä melkein kävi. Viivi synnytti poikansa pari päivää mun jälkeen, ja sitten majailtiin sairaalassa samassa huoneessa pari päivää.

Kuinka ihanaa onkaan, kun on joku ihminen, jolla on saman ikänen lapsi ja jonka kanssa voisi höpöttää ja istua päivää vaikka kuinka pitkään! Joku joka tajuaa nämä äitiyden kaikki ihanuudet ja ei ihanuudet, joku joka tietää tasan tarkkaan mistä puhun. Mulla kun ei näitä mammakavereita oikein ole. Eevistä ja Veetistä tulee viellä sellasset sankarit, kunhan vaan kasvavat, että saa nähä mihin joudutaan heijän kanssa.

Ei jaksettu tänään tehdä ruokaa, joten tilattiin tosta melkein naapurista pitkästä aikaa ruokaa. Oon aina ottanu pitsan, kun ollaan tilattu, mutta tänää päätin tehä poikkeuksen ja söin elämäni ensimmäistä kertaa kebabbia, ja hyvää oli! Miksen ole aiemmin ottanut kebabbia?

Mä oon ihan liian perso makealle! Timo toi mulle kaupasta illalla karkkipussin. Ja huomaamatta oon kohta mussuttanu koko pussin telkkarii kattellessa ja koneella ollessa. Ei paljon taija olla hyötyä mun kyykky-vatsa-lankku-ym -haasteesta, kun suuhun laittaa mitä sattuu.