Meidän tarina

Aattelin tulla kertomaan meijän tarinan, kuinka ollaan Timon kanssa päädytty tähän missä nyt ollaan, perheeksi. Vaikka ruettiin vasta vuosi sitten kesällä seurusteleen niin tunnettaan vuosien takaa. Ollaan kerran aiemmin jo seurusteltu.

Syksy 2013.

Ensimmäisen kerran ollaan nähty mun veljen konfirmaatiossa kesällä 2010. Timo oli siellä katsomassa Eevin kummisedän konfirmaatiota. Seuraavana päivänä meillä järjestettiin kotona rippijuhlat ja Timo tuli sinne muiden vpk:laisten kanssa. Juhlien jälkeen ruettiin juttelemaan facebookissa.

Veljen konfirmaatiosta.

Juteltiin paljon facebookissa. Oli kesä, joten meijän perhe lähti vanhempien kesäloman alettua mökille. Niinkuin jokainen kesä, kun meillä on mökki ollut. Muistan kuinka mökilläkin näpyttelin kokoajan kännykkää, kun viestiteltiin Timon kanssa. Viestitellessämme tutustuttiin toisiimme paremmin ja päätimme, että kunhan tullaan mökiltä pois niin nähdään. Tuntu, että mökillä oli tylsää ja että päivät kulu hitaasti. Tarkalleen en enään muista kuinka kauan me oltiin mökillä, pari viikkoa ainakin, vissiin kuukausi.

Mökiltä kotiin palattuani nähtii Timon kanssa samantien. Sovittiin, että mennään uimaan ja mä en meinannut löytää paikanpäälle. En ollut ymmärtänyt, että mihin päin rantaa mennään (Isolla Tilkillä on muutama kohta mistä mennä uimaan) ja olin kiertänyt melkein kaikki kohdat jo ja tietenki vasta viiminen oli se jossa Timo ootti mua. Timo oli jo pitkän aikaa oottanut mua ja ei ollut tietenkään kuullut, kun olin yrittänyt soittaa sille ja kysyä missä on. Vietettiin koko päivä rannalla ja sen jälkeen nähtii joka päivä ja vietettiin koko kesä yhdessä.

Käytiin paljon Messilässä silloin uimassa.

Meitä oli viiden hengen porukka, joitten kanssa vietettiin koko kesä. Uitua tuli aikalailla päivittäin ja kesään kuului myös Messilässä syömässä käyminen. Kesä meni tosi nopeesti uiden ja kyliä ympäri ajellen. Tuli syksy ja koulut alkoi, mä menin lukioon ja Timo amikseen. Ruettiin näkemään harvemmin ja vähän ajanpäästä tuli ero.

Kaverin kevarin testausta kesällä 2010.

Meni varmaan melkein kaksi vuotta, kun ei oltu missään tekemisissä kunnes vaihdettiin kuulumisia ja Timo lähti mukaan ulkoiluttamaan meijän edellistä koiraa, muutamana iltana nähtii lenkin merkeissä ja sitten taas yhteydenpito jäi. Kesällä 2012 vaihdettiin taas muutama viesti kuulumisien merkeissä, mutta silloin ei nähty.

Keväällä 2013 ruettiin taas juttelemaan ja yhtäkkiä Timo pyysikin mua sen synttäreille. Mulla oli töistä vapaata, joten pääsin lähtemään Lappeenrannasta Lahteen. Mentiin Timon synttäreille kahden mun kaverin kanssa. Synttäreillä yllätyin siitä kuinka hyvin tultiin juttuun. Vaikka vuosia oli kulunut, ei tuntunut siltä, juttu luisti hyvin ja juteltavaa riitti. Meistä tuli kavereita ja nähtiin aina silloin tällöin, kun olin viikonloppuja Lahessa.

Kesällä 2014 muutin takasin Hollolaan, kun olin saanut Lahesta koulupaikan syksylle ja kesäksi töitä. Asuin vanhempieni luona jonkin aikaa ennenkuin löysin oman kämpän. Kesällä nähtii Timon kanssa päivittäin. Timo oli kesän hoitamassa siskonsa lapsia arkipäivisin ja usein mäkin olin siellä jos ei ollu töitä. Oltiin myös paljon meillä taikka Timon luona iltasin kattelemassa leffoja. Heinäkuun lopussa pääsin muuttamaan omaan asuntoon Sisun kanssa ja Timo "jumittui" sinne kanssa ja sen jälkeen se ei ole ollutkaan kertaakaan kotona isänsä luona.

Kevät 2014.

Elokuussa mä tein positiivisen raskaustestin ja lokakuussa Timo muutti virallisesti mun luo. Nyt meillä onkin sitten jo perhe, maailman sulosin pikku tyttö ja asutaan kerrostalo kolmiossa. Kaikki siis paremmin kuin hyvin.

Vaikka välillä on ollut vaikeita hetkiä, raha-asiat, vesivahinko ja evakkoon joutuminen muutamia mainitakseni, niin silti ollaan vielä tässä yhdessä. Ja ollaan varmasti ehditty kokea enemmän vastoikäymisiä lyhyessä ajassa, kuin moni muu pariskunta ja silti meijän tiet ei ole erkaantunu, joten tätä suhdetta ei helposti kaadeta.

Tulevaisuudessa saadaan toivottavasti molemmat koulut käytyä loppuun ja miellyttävät työpaikat. Eeville joskus toivottavasti pikkusisarus. Ja ikioma koti, mielellään omakotitalo joltain kivalta alueelta, läheltä tärkeitä palveluja (ja sukulaisia!), rivitalokin käy.